Tieteellinen Tausta


Tiede ja Usko


En missään mielessä ole tiedettä vastaan, päinvastoin, tuen väitteeni tieteellisellä tiedolla. Olen valhetta vastaan. Sitä vastaan, kun väitetään jonkin olevan totta, vaikka ei ole selkeitä havaintoja väitteen tueksi. Asia voi hyvin olla niin tai näin, mutta et voi väittää jonkin olevan totta, jollei sitä asiaa tueta selkeillä luotettavilla ja kiistattomilla havainnoilla. Heti kun tästä poiketaan ollaan uskon puolella.

Uskossakaan ei ole mitään pahaa. Se on itseasiassa tasapainoisen elämän perusta. Mutta silloin kun puhutaan uskosta, ei saa sanoa, että kyseessä on tieteellinen tosiasia, fakta. Evoluutio-opissa on paljon oletuksia, jotka eivät ole havaintoja, ne eivät ole todistettavissa. Täten se on uskomusoppi. Siinä kuin usko Jeesukseenkin. Evoluutioon uskomalla ei voi kumota Jumalaa tieteellisesti.

Me emme tiedä kaikkea kaikesta. Jos argumentin vuoksi sanoisin, että tiedät 1% kaikesta, joka sekin on paljon, niin silti siinä 99%:ssa, jota siis et tiedä, voi olla tietoa, joka itseasiassa kumoaa tämän 1% ja sitä kautta asenteesi voi perustua väärään oletukseen. Siksi ainoa mahdollisuus olla oikeassa on joko tietää kaiken kaikesta tai tuntea joku joka tietää kaiken kaikesta. 

Tieteen filosofiaan onkin pesiytynyt sellainen käsite, että emme koskaan voi tietää varmasti. Teoriaa ei koskaan voida todistaa varmasti oikeaksi, mutta se voidaan kyllä todistaa vääräksi. Tämän avulla sitten hyväksytään todeksi puoli totuuksia, kun ei teoriassakaan voida tietää varmasti. Evoluutioteoria tosin on poikkeus jälkimmäiseen sääntöön: vaikka on monta todistetta siitä, ettei jokin sen oletus pidä paikkaansa, niin siitä huolimatta koko teoriaa pidetään oikeana. Jokaiseen kumottuun hypoteesiin kehitetään tarina, ei siis havainto, vaan teorian jatko, jolla perustellaan, miksi uusi löytö ei kumonnutkaan teoriaa. Muualla tieteessä näin ei voidan toimia. Esimerkki on esimerkiksi eliöiden samankaltaisuus: välillä se tarkoittaa että eliöt ovat sukua toisilleen, välillä se ei tarkoita sitä (konvergenssi evoluutio).


Tieteen lajit


Tiede voidaan luokitella kahteen eri luokkaan. Operatiivinen tiede on sellaista, että tehdään koe, havaitaan tulokset ja rakennetaan sen pohjalta, johtopäätöksiä käyttäen, malli. Tämä malli testataan uusissa kokeissa ja todetaan se vääräksi tai oikeaksi. Yleensä yksikin ristiriitainen suora havainto kumoaa mallin, vaikka sitä tukisi satoja luotettavia havaintoja. Silloin mallissa on vielä jotain korjattavaa, eikä se vielä ole tosi. Tämän prosessin kautta on kehitetty paljon elämäämme tukevaa teknologiaa: kännykät, tietokoneet, lentokoneet, laitteet ja koneet ylipäätään, sähkö-, kommunikointi- ja tiedonsiirtojärjestelmät. Tällainen tiede on hyvin faktalähtöistä, sillä aistimme ovat luotettavia toteamaan jonkin asian toimivuuden.



Sitten on historiallinen tiede. Siinä tutkitaan, mitä menneisyydessä on tapahtunut, niiden jälkien pohjalta, joita on vielä tänään havaittavissa. Jos meillä on luotettavaa kirjoitettua tietoa, niin se on vielä kohtuu hallittavaa historian tutkimusta. Tosin tässä nousee kysymys siitä, mikä on luotettavaa tekstiä. Toisten mielestä Raamattua on luotettava, historiallisenakin kirjana, toisten mielestä ei. Tosin arkeologiset löydöt koko ajan todistavat sen luotettavuudesta. Kirjallisen lähteen luotettavuutta voidaan siis vahvistaa muilla tutkituilla löydöillä.

Kirjoitettua tietoa on kuitenkin saatavilla vain noin 5 000 vuoden takaa. Se tieto paljastaa, että ihminen oli silloin kutakuinkin sellainen kuin hän on tänään. Meillä ei ole silminnäkijähavaintoja tätä vanhemmalta ajalta.


Ajan vaikutus tieteeseen


Aika kulkee vain yhteen suuntaan - eteenpäin. Otetaan seuraava esimerkki: kuvassa on auringon aktiivisuus ajan suhteen. Tämä voidaan vuosien aikana havaita. Kun tätä seurataan riittävän pitkään, havaitaan siinä säännönmukaisuutta. Tästä säännönmukaisuudesta voidaan tehdä malli ja tätä mallia seuraamalla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Kun aikaa kuluu, voidaan malli varmistaa. Se varmistuu oikeaksi, mikäli tulevaisuuden havainnot osuvat mallin ennustamalla tavalla oikeaan kohtaan. Näin syntyy uskottava tieteellinen malli.



Jos nyt haluamme tietää, miten auringonpilkut käyttäytyivät 150-vuotta sitten, jolloin meillä ei vielä ole näitä havaintoja, niin voimme piirtää viivaa myös taaksepäin. Tällöin oletamme, että asiat ovat olleet aina samoin kuin nykyisin (uniformitarianismi on tämän ajattelumallin nimi - nykyisyys on avain menneisyyteen).

Tässä on kuitenkin yksi hankaluus. Koska aika menee vain yhteen suuntaan, eteenpäin, emme milloinkaan pääse 150-vuotta taaksepäin tekemään havaintoja, jotta voisimme varmistaa, että malli oli oikein silloinkin. Voimme vain olettaa. Tämä on juuri päinvastoin kuin operatiivisessä tieteessä, jossa tulevaisuus ratkaisee mallin oikeellisuuden. Historiaa ei voi toistaa toistamiseen. Tämä ero on syytä ymmärtää ja sisäistää tarkoin: menneisyyttä ei voi toistaa. Saatamme pyrkiä löytämään joitain muita havaintoja siltä ajalta, mutta varmuutta asiasta emme saa. Tämä on historian tieteen ongelma silloin, kun ei ole luotettavaa kirjallista havaintoaineistoa.


Evoluutio-oppi tieteenä


Evoluutio-oppi on pitkälti juuri historiantiedettä, jossa oletetaan tämä uniformitarianismin periaate aina silloin, kun se tukee oppia. Tutkitaan vanhoja näytteitä ja oletetaan jotain niiden iästä. Iänmääritys on aina kuitenkin lopulta arvaus menetelmästä riippumatta juuri sen takia, että emme voi olla varmoja, miten asiat olivat ennen. Voimme vain olettaa ja nämä oletukset eivät tee asioista faktoja. Vain luotettavat havainnot ovat faktoja. (Tämä koskee myös radioaktiivista iänmääritystä, mutta en mene siihen juuri nyt.)

Evoluution oppirakennelma on silla tavalla monikerroksinen, että nämä oletukset hautautuvat alimpiin kerroksiin ja eivät ole enää selkeästi nähtävillä, kun tehdään johtopäätöksiä pinnalla olevista havainnoista. Silloin oletetaan perusteet lujiksi faktoiksi ja täten perustellaan johtopäätösten looginen faktuaalisuus. Mutta hieman kaivamalla selviää, että perustukset oli asennettu oletusten varaan. Pohjimmiltaa evoluutio on oletettu: koska tässä olemme, jostain meidän on pitänyt syntyä.

Evoluutiota on yritetty tuoda historiantieteestä operatiiviseksi tieteeksi toistamalla oletettuja tapahtumaketjuja nykypäivässä. Kuuluisimpia näistä kokeista ovat banaanikärpästen ja bakteerien viljely laboratoriossa kymmenien vuosien ajan. Molemmat lisääntyvät hyvin nopeasti, joten tässä ajassa ehtii kehittymään tuhansia ja kymmeniä tuhansia sukupolvia. Näiden kokeiden tuloksia voidaan luotettavasti havainnoida ja jakaa.

Mitä näissä kokeissa sitten on havaittu? Banaanikärpäset edelleen ovat banaanikärpäsiä ja bakteerit bakteereja. Geneettisiä muutoksia, mutaatioita ja ajautumista, on tapahtunut. Ollaan kuitenkin kiivaasti erimielisiä siitä, onko syntynyt uutta geneettistä informaatiota. Onko oikeasti uusia rakenteita vai vain korruptoitunutta tietoa ja rakennetta. Ehkä näkyviin on tullut ominaisuuksia, jotka aikaisemmin olivat piileviä. Evoluutio (kehittyminen) onkin devoluutiota (taantuminen). Lopulta havainnot eivät kuitenkaan tue eliöluokkien muuttumista toisiksi.


Tieteen kehittyminen


Evoluutio-opin piirissa on sellainen käsitys, että tiede ei vielä ole pystynyt todistamaan sitä, mutta aivan kohta näin on. Ne puuttuvat palat täydentyvät pikku-hiljaa. Tieteen uudet löydöt viime aikoina kuitenkin todistavat aivan päin vastaista (http://mistametulemme.blogspot.fi/2016/12/11-nopeasti-vanhentunut-ymmarrys.html). Evoluution aikaisemmat todisteet yksi toisensa jälkeen havaitaankin toisenlaiseksi kuin aikaisemmin oletettiin. Näitä ovat esimerkiksi ihmisen perimän ns. roska-DNA, joka kaikki onkin tarpeellista. Tai neandertalin- ja denisovanihminen, joita aikaisemmin pidettiin ihmisen esi-isinä, näinä luolamiehinä ja -naisina, mutta nykyisin ollaan jo täysin vakuuttuneita, että ne ovat ihmisiä siinä kuin nykyihminenkin. Molemmissa tapauksissa voimme kiittää DNA-tutkimusta ja niistä nousevia luotettavia havaintoja.

Näistä syistä  monet tiedemiehet ovatkin alkaneet epäilemään koko evoluutio-oppia. Nämä professorit ovat astuneet esiin omilla nimillään, eivätkä enää tue opin ajatuksia. Listausta heistä ylläpidetään tällä sivustolla: http://www.dissentfromdarwin.org/ En siis ole yksinäinen susi, joka yrittää sumuttaa lukijoitaan jollain ihmeellisellä uudella opilla. 

Kun näitä tiedemiehiä on enemmän ja enemmän, niin he ovat alkaneet myös tekemään enemmän ja enemmän tieteellistä tutkimusta siitä lähtökohdasta, että Jumala on kaiken luonut. Palataan siis tieteen ajatteluun, joka oli valtavirtaa vielä ennen 1800-lukua. Silloin ja senkin jälkeen, monet historian huipputiedemiehet olivat Raamattuun uskovia: 
  • Sir Francis Bacon (1561-1626) – tieteen toimintatapa, jahtasi sitä tietoa mikä Adamilla oli ennen syntiinlankeemusta.
  • Johannes Kepler (1571-1630) – ”Jumalan ajatusten tavoittelua”. Taivaankappaleiden liike, Raamatullinen kreationisti.
  • Robert Boyle (1627-1691) – nykyaikaisen kemian isä. Kumosi maa-vesi-ilma-tuli käsityksen peruselementteinä, tilalle alkuaine. Boylen laki. Kirjoitti useita kristinuskoa puolustavia kirjoja.
  • John Dalton (1766-1844) – Daltonin osapainelaki kaasuille. Harras kveekari, hurskas kristitty.
  • Gerardus Mercator (1512-1594) – mercatorin karttaprojektio. Flaamilainen kristitty.
  •  James Clerk Maxwell (1831-1879) – Maxwellin yhtälöt sähkömagnetismille ja valolle. Harras evenkelinen raamatullinen kreationisti.
  • Lordi Kelvin (1824-1907) – Lämpöopin perustaja. SI-yksiköt: Kelvin asteet. Kristitty kreationisti.
  • Andrê-Marie Ampêre (1775-1836) – SI-yksiköt: sähkövirta ampeeri. Vakaumuksellinen katollinen kreationisti.
  • Blaise Pascal (1623-1662) – SI-yksiköt: paine. Lukuisia klassisia teologisia ja filosofisia kirjoituksia (Mietteitä).
  • James Joulen (1818-1889) – SI-yksiköt: energia Joule. Vankasti Raamattuun uskova.
  • Michael Faraday (1791-1867) – SI-yksiköt: kapasitanssin yksikkö faradi. Konservatiivi kristitty.
  • Louis Pasteur (1822-1895) - Pastörointiprosessi, jossa ruoka kuumennetaan ja jäähdytetään nopeasti bakteerien tappamiseksi. Roomalaiskatollinen kreationisti. Todisti, että elämää syntyy vain elämästä. Tätä todistusta ei vielä tähän päiväänkään mennessä ole kukaan pystynyt kumoamaan!
  • Isaac Newton (1642-1727) - mekaniikan kolme peruslakia, Voiman SI- yksikkö, newton. Gravitaatiokäsitteen keksijä. Kirjoitti enemmän Raamatusta kuin tieteestä!



Tieteellinen kreationismi


Tieteellistä luomista tukevaa aineistoa kertyy nyt usean eri voittoa tavoittelemattoman järjestön toimesta maailmanlaajuisesti. Yhdenkän maan hallitukset eivät tue tätä tutkimusta. Verorahoilla tehdään vain evoluutiotutkimusta, ei luomistieteen tutkimusta. Tämä on luonnolisesti räikeä ristiriita. 

Talvella 2016 oli tapaus, jossa kiinalaiset tiedemiehet julkaisivat ihmisen käden motoriikkaa tutkineen artikkelin ja sivulauseessa kyseistä artikkelia totesivat, että onpa hienosti suunniteltu. Tästä nousi niin suuri häly, että artikkeli piti poistaa kyseisen julkaisun Internet sivuilta ja julkaisun päätoimittaja esitti julkisen pahoittelun asiasta. Näin jyrkkä on tieteen asenne Jumalaan kohtaan.

Koska sekulaari tiede ei pienimmässäkään määrin hyväksy Jumalan, Luojan, käsitettä edes mahdollisuutena osana pohdintoja, niin nämä kreationistitiedemiehet ovat perustaneet oman tieteellisen lehden: Journal of Creation, jossa vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleja julkaistaan. http://www.journalofcreation.com/

Sivustolla http://creation.com/  on yli 10 000 artikkelia, joissa viitataan eri tieteellisiin tutkimuksiin ja havaintoihin yksityiskohtiasesti. Suosittelen tätä sivustoa, jos olet tieteen tekijä ja haluat tarkistaa lähdeaineiston. Tämän sivuston suomalaisessa versiossa http://luominen.fi/ on jo joitakin artikkeleja ja lisää tulee koko ajan kunhan kääntäjät ehtivät työtänsä tehdä. Järjestö vastaa myös Luominen -lehden julkaisusta, jossa siinäkin on aina tieteelliset viittaukset mukana. Suosittelen tutustumaan tähän lehteen samoin kuin yllä oleviin sivustoihin. Sivustolta voi tilata myös suomeksi julkaistu laadukas Kysymyksiä ja Vastauksia Luomisesta -kirja.

Suomenkielistä kirjallisuutta on saatavilla tältä sivustolta: http://www.datakirjatkustannus.fi/. Tuolla on monta herkullista kirjaa, joita kannattaa lukea kuten Evoluutiouskon Ihmemaassa, Eliömaailma rappeutuu, Myytti Apinaihmisestä ja tietysti myös Evoluutio - Kriittinen analyysi sekä Evoluutio ja Biologinen Informaatio. Nämä kirjat täyttävät tieteellisen julkaisun kriteerit.

Näitä kansainvälisiä järjestöjä on tänään yhä enemmän. Useimmat niistä ovat englanninkielisiä. Tässä joitakin linkkejä:
Ja jos nämä eivät riitä, niin täältä löytyy kymmeniä lisää:


Englanninkielistä kirjallisuutta on yllämainituilta sivustoilta ja Amazonissa. Tässä joitakin poimintoja: 


Onko Raamattu tieteen vastainen ja tuhoaako Jumalan mukaan ottaminen tieteen?


Yleisin väite sekulaarissa tieteessä on, että Jumalan mukaan ottaminen käsitteenä tuhoaa tieteen. Kaikki edellä olevista linkeistä löytyvä materiaali kuitenkin selkeästi osoittaa, että näin ei ole. Voidaan aivan hyvin tutkia ja saada merkittävästi oppia, kun kaivaudutaan yhä syvemmälle siihen, miten Jumala kaiken teki. Tämä on myös Raamatun mukaan Jumalan käsky. 

Kun perusta on oikea myös johtopäätökset ovat varmemmat. Evoluutio-opin piiristä ovat nousseet monet väärät käsitykset ja niiden pohjalta on tehty paljon vääriä toimenpiteitä. Esimerkiksi pitkään oli käsitys, että umpisuoli on vain jäänne lehmän pötsistä, joten se voidaan leikata pois ilman seuraamuksia. Nykyisin tiedetään, ettei näin ole, vaan että se on tärkeä osa suoliston bakteeritoimintaa. Vastaavasti kreationistit ovat tehneet listan ennustuksista opin pohjalta ja uudet tieteen löydöt todistavat ennustukset usein oikeaksi. On monia tapauksia, joissa evoluutio-opin mukaiset ennusteet ovat menneet väärin ja kreationismiopin mukaiset ennusteet oikein. (Puolueetonta tilastoa tästä ei liene olemassa.) 

Täältä löytyy yksi listaus näistä ennustuksista: 

Esimerkki kreationistien oikeaan osuneesta ennusteesta on esimerkiksi, että dinosauruksen luista löytyy pehmytkudoksia. Tätä ovat kreationistit ennustaneet jo kymmeniä vuosia sitten. Sen sijaan sekulaarit tieteentekijät ovat olleet verisesti tätä ajatusta vastaan - miljoonia vuosia vanhoista luista ei vain voi löytyä soluja. Nykyisin, kun näitä soluja nyt kuitenkin on löytynyt, kreationistien ennuste on käännetty siihen, että näitä pehmytkudoksia tulee löytymään yhä enemmän lähes joka puolelta. Tulevaisuus näyttää miten käy. Aiheesta on nämä artikkelit tällä sivustolla: 

Raamattu ei myöskään ole mitenkään tieteen vastainen. Itse asiassa Raamatussa on monia totuuksia, jotka tiede on havainnut ja todistanut paljon myöhemmin. Yksi perustavaa laatua oleva totuus Raamatussa on, että tämä maailma kuluu (entropia) ja että tällä maailmalla on alku ja loppu. 

Tieteen popularisointi


Kaikki edellä olevat lähteet ovat askeleen lähempänä tiedettä kuin nämä omat sepustukseni. Itsehän en ole tutkija, vaan insinööri ja sellaisena tottunut tiedettä enemminkin soveltamaan kuin tekemään. Tämä bloginikin on siis sovellus näistä oikeiden tieteentekijöiden aineistoista. Yritän tuoda näitä asioita yhden askeleen lähemmäksi tätä päivää. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)