sunnuntai 6. elokuuta 2017

37. Kivikausi ja luolamies - totta vai tarua?

Mieliimme on jo yli sata vuotta toistettu, että luolaihminen oli olemassa, se oli alkeellinen, väkivaltainen, löi muita nuijalla, osasi käyttää vain kivityökaluja (kivikausi ihan ajanjakson nimenä) ja että se oli esi-isämme. Evoluutio-opin rasistisuus on johtanut tähän pinttyneeseen mielikuvaan. Kuinka paljon tässä on tarinaa ja mikä on totta?

Katsotaan ensin pari kuvaa, jotta voimme havaita jotain aivan yksinkertaista ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Ensin tässä on kaksi taloa. Onko näiden välillä tuhansia vuosia kehitystä? Ei ole. Molemmat ovat tehty 2000-luvulla ja molemmat ovat tarkoituksen mukaisia (tai ainakin ensimmäinen).




Entä mitä havaitset seuraavana alla olevassa kuvassa? Siinä on kuvattu nykyaikaisia asumuksia: luolia, joissa asuu nykyaikaisia ihmisiä. Niin, luolissa on aina asuttu - erityisesti silloin, kun ei muutakaan ole. Tuskin kukaan menee väittämään, että nämä ihmiset, jotka asuvat näissä luolissa, ovat jotenkin alkeellisempia kuin länsi-maisissa 'linnoissa' asuvat ihmiset. Ihminen on ihminen, lisääntyy keskenään, omaa samat geenit ja olosuhteista toiseen siirrettynä mukautuu vallitseviin olosuhteisin sitä paremmin mitä nuorempana siirto tapahtuu.

Luolan suut näkyvät mustina aukkoina vuoren rinteessä.

Sama koskee kivityökaluja. Niitäkin käytetään yhä. Itsekin olen käyttänyt monesti. Kun vasara ei ole ollut ihan käden ulottuvilla, niin olen ottanut lähimmän kiven ja kopauttanut sillä mitä milloinkin. Kun kansakunta tai heimo joutuu liikkeelle, niin eivät he heti pysty louhimaan kalliota ja rakentamaan sulattamoja ja tekemään metalli-esineitä, eikä sitä louhimiseen kelpaavaa kiveäkään ole kaikkialla. Tämä taito on joidenkin kansojen osalta kokonaan kadonnutkin, mutta ei sekään tee heistä alkeellisempia ihmisiä. 

Mitään sellaista globaalia ajanjaksoa kuin kivikausi osana ihmisen globaalia kehittymistä ei ole ollut olemassa, vaan kivityökaluja on käytetty ja yhä käytetään metalliesineiden kanssa rinnan. On ollut pronssikulttuuria, rautakulttuuria ja kivikulttuuria, mutta erillisinä toisiaan seuraavina ajanjaksoina vain paikallisesti tarkasteltuna ja eri paikoissa eri aikoina. Niin helposti argeologisia löytöjä tulkitaan evoluutiosapluunan mukaan. Kaikki yritetään sijoittaa pitkiin ajanjaksoihin, kun ne yhtä hyvin ne voidaan nähdä eri paikoissa tapahtuneina ilmiöinä (aika --> paikka).


Alla on ns. käsikirveitä, jotka ovat joidenkin tutkijoiden mielestä kivikautisia työkaluja. Tämän mallisia ei ole löydetty puuvarteen sidottuina.



Tosin todennäköisesti se ei ole kirves alkuunkaan. Sillä ihminen, joka on niin viisas, että osaa löytää sellaista kivimateriaalia, joka lohkeaa hyvin teräväksi, ymmärtää myös, miltä reunalta käsikirves pitää teroittaa. Nämä työkalut ovat nimittäin teräviä joka reunalta. Kovin epämiellyttäviä pitää kädessä tällaista - olisihan sormilla suoranainen vahingoittumisen vaara, kun sillä jotain hakkaisi. Sen lisäksi niitä on hyvin isoja, sellaisia etteivät juurikaan käteen enää mahdu. Ja kun niitä löydetään, niin yleensä löytöpaikalla on niitä kymmeniä ellei satoja.  

Kirveen sijasta nämä ovat hyviä heittoaseita. Kun sitä heitetään kuin yleisurheilijan kiekkoa, niin se lakipisteessä kääntyy usein kyljelleen ja 70% tapauksista putoaa kapea kärki edellä. Kyseessä siis todennäköisemmin ase, jolla taitava heittäjä on pystynyt tappamaan isonkin eläimen etäältä. Tämän aerodynaamisen muodon hakeminen on vaatinut nykyaikaista luovuutta. Kun näitä käsikirveitä löydetään, löydetään yleensä myös isojen eläimien luita lähistöltä. 



Neanderdalin ihmistä on aikaisemmin pidetty ihmisen lähimpänä esi-isänä. Myöhemmin niiden haudoista on löydetty mm. luusta tehty huilu, tulentekovälineet, astioita, koruja ja monia muita esineitä. On totta, että heidän luustonsa on hieman vankkarakenteisempi kuin monien nykyihmisten, mutta kylmässä asuvien ihmisten on todettu nykyisinkin kasvattavan vankemmat luut. Onpa heidän haudastaan löydetty nyky-ihmisen kaltainen hentorakenteisempi ihminenkin eli he elivät täysin rinnakkain, jopa samassa perheessä. Kyseessä oli vain ihmisen hieman erilainen muoto, ei luolamies.

Jälleen DNA tutkimus on lyönyt lopullisen naulan. Se, tai hän, on täysi ihminen. Sillä on aivan samat kromosomit ja geenit kuin ihmiselläkin. Joitakin variaatioita löytyy, mutta niin on nyky-ihmisilläkin keskenään. Siis täysin lisääntymiskykyinen nykyihmisten kanssa. Ja omasi jopa nyky-ihmistä keskimäärin suuremmat aivot - jos se nyt jotain merkitsee.

  • 99.7% of the base pairs of the modern human and Neanderthal genomes are identical [Nyky-ihmisen ja Neanderthalin ihmisen DNA on 99.7%:sesti samanlainen.]
  • First solid genetic evidence that "modern" humans—or Homo sapiens—interbred with Neanderthal [Ensimmäinen selkeä geneettinen todiste, että 'nyky'-ihminen - tai Homo sapiens - lisääntyi Neanderthalin kanssa.]
Neanderthals, Humans Interbred—First Solid DNA Evidence, Ker Than, National Geographic News. May 8,  2010

Sama koskee toista tällaista aikaisempaa nyky-ihmisen 'esi-isää': Denisovan ihmistä. DNA-tutkimus on tässäkin tapauksessa paljastanut, että kyseessä on täysi nyky-ihminen. Hänelläkin on samat geenit. Joitakin variaatioita löytyy, mutta ne ovat samoja geenien sisäisiä variaatioita, joita on löytynyt ihmisistäkin mm. Afrikasta. Voidaanko tätä nimittää omaksi ihmisroduksi, siinä kun koirarodutkin ovat, riippuu täysin siitä, saako rotu sanaa käyttää ilman, että leimautuu rasistiksi.


Neanderdalin ihminen on asunut tehtyjen löytöjen perusteella luolissa. Mutta mikään ei todista, että hän olisi ollut nyky-ihmistä alkeellisempi. Liikekannalle joutuminen tarkoittaa alkeellisempia olosuhteita kuin kaupunkikulttuurissa asuminen ihan vaan sen takia, että ihmisiä, jotka eivät ole osa ruuanhankintaprosessia, on vähemmän. Ruuan kerääminen luonnosta on aikaa vievempää kuin viljely ja kasvattaminen. Keräilijöillä aikaa ei kerta kaikkiaan ole muuhun kuin selviytymiseen. 

Ihminen on aina ollut julma lajitovereidelleen ja tilaisuuden tullen syrjinyt niitä, varsinkin jos he ovat näyttäneet hieman erilaiselta enemmistöön nähden. Tällaiset poikkeavuudet on ajettu liikekannalle uudestaan ja uudestaan. 

Koko tämä 'luolamies' -käsite ihmisen esi-isänä on osa evoluutio-oppia. Todisteet ovat tulkinnanvaraisia ja tutkijan maailmankuva vaikuttaa voimakkaasti tehtyihin johtopäätöksiin ja esitettyihin arvioihin.  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti